Kolme päivää Kiotossa 12.-15.10.2014

Äitini tuli miehensä kanssa tapaamaan minua Japaniin viikon ajaksi: tästä lyhyestä visiitistä kolme päivää vietimme Kiotossa kulttuurimatkaillen ja japanilaisuutta itseemme imien, loput päivät puolikkaineen tutustutin porukoita niin kotoisaan Sapporooni.

Kiotossa riitti kaunista katseltavaa, punaisia lyhtyjä, tanukipatsaita katujenvarsilla, buddhalaisia ja shintolaisia temppeleitä, munkkien laulua, jokimaisemia, riippuoksaisia puita, haikaroita, ravintolailtoja (joskin yksi niistä oli täysi katastrofi, köhköh, en ole koskaan syönyt niin mautonta sapuskaa), länsimaalaisia karttoinensa, kapeita kiemuraisia kujia, sähköjohtohässäköitä kattojen yllä, riksoja, takseja ja korkeita rakennuksia... voisin tarinoida aiheesta ikuisuuksia, mutta taidan antaa kuvien puhua tuhannet sanansa puolestani!

Majoituimme hotelli Uojienissa, aivan Kioton down townissa, sivukujalla kaupungin hulinasta, mutta kuitenkin toisaalta keskellä sitä. Itse hotelli vaikutti hieman rähjäiseltä (kännisiä teinejä poltti röökiä ketjussa yhteisessä aulatilassa, kaatuili ja itki) hintaansa nähden, mutta oli loppupeleissä varsin käypä majapaikka. Oli mahtavaa nukahtaa tatamin tuoksuessa ja herätä valon tulviessa paperikaihtimien lävitse huoneeseen, kylpeä ja ryystää vihreää teetä polvillaan tyynyllä istuen.

Yöt tatamilla, futoni alla

Jalattomat tuolit kunniaan

Pontocho-kadulla

Törmäsimme pukumiesten lisäksi yhteen maikoon.

1/3 aamupalasta

Hotelli Uojienin ikkunanäkymät

Kaupungin halki virtaava joki

Tirpat oli Kiotossa toista maata

Yksi tuhansista temppeleistä

Buddhien rukouspaikka vuorenhuipulla

Lammessa karppi

Kenkävartija

Sadeviittakaksikko

Yllätys puittenlomassa

Tunnelmallinen pieni bambumetsikkö (toista maata kuin Arashiyaman turistirysä.)

Juna Kansai-Kyoto

Yukatabeibet

Käytiin testaamassa taifuunia

Jonka jälkeen oli hyvä lämmitellä kylpyosastolla.

Oma suosikkini kaikista tsekkaamistamme temppeliestä oli Inari taisha, sillä se oli ainoa reissumme shintolainen pyhäkkö, jonka ennätimme katsastamaan. Shintolaisuus tuntuu minulle jotenkin luontevammalta uskontona (vrt. buddhalaisuus) ja ehkä sen takia ylipäänsä nämä shrinet ovat mielestäni kauniimpia. Törmäsimme tuhansiin kivikasvoisiin kettuihin, punaisiin portteihin ja kulkukissoihin.

Inari taisha, shintolainen temppelikierros

Main shrine

Tällaista polkua vuoren huipulle asti, puhdistava vankila.

Yhtäkiä miljoona, miljoona, miljoona kattia

Löysin temppelin juurelta vihdoinkin kojun, joka myi kitsune-naamioita! Olin etsinyt näitä naamareita koko matkani ajan (tilattiin tuliaiseksi), mutta en ollut törmännyt niihin toistaiseksi vielä missään. Päädyin lopulta ostamaan naamion itsellenikin, sillä naamio on mielestäni kovin hieno ja loistava matkamuisto. Ostin kaksi erilaista teeman mukaisesti.

♥ Ella